lauantai 8. maaliskuuta 2014

Lihaspornoa somessa

Siltä ei voi enää välttyä! Sitä tulvii joka puolelta ja melkein jokainen kontakti somessa joko itse postaa lihaspornoa tai vähintäänkin peukuttaa sitä. Selfiet peilin edessä lihaksia esitellen ovat todella yleisiä näinä päivinä. Anna Abreun treenauskuvat ja punnerrusvideot leviävät netissä kuin metsäpalot leviäisivät Espanjassa (Annan kohdalla ehkä Portugalissa) ja ylittävät jopa uutiskynnyksen (Eikä siis mitään negatiivista Annaa kohtaan, musta hänellä on hyvä meininki tekemisissään). Uutisointi ja hypetys ihmetyttää!  Hienoa ja hyvää on toki se, että ihmiset ovat innostuneet taas liikkumaan. Se on oikeasti hyvä asia ja sitä saa peukuttaa. Mutta, itselläni väkisinkin nousee jotkut niskavillat pystyyn nähdessäni lihaksikkuutta ja tavoitteellista treenamista ihannoivia kuvia peilien edessä over and over and over again... Tämän hetken juttu on selkeästikin salilla käyminen ja lihasten kasvattaminen, sukupuolesta riippumatta. Kuulostaa tervehenkiselle ja hyvälle. "Näinhän meitä ihmisiä neuvotaan elämään!". Mutta onko se oikeasti sitä miltä se näyttää? Herää kysymys, että onko tämä enää normaalia, hyvää ja tervettä toisten tsemppaamista vai jo vähän vinksahtanutta suhtautumista kehoon ja sen muokkaamiseen?

Jo muinaiset kreikkalaiset....

Todellakin! Jo muinaiset kreikkalaiset ihannoivat lihaksikkuutta, joka yhdistettiin voimaan, seksikkyyteen, valtaan... mitä näitä nyt on. Aivan vastaavat systeemit jyllää ihmisillä edelleen! Tässä ei ole sinänsä siis mitään uutta ja ihmeellistä. Uutta ja huolestuttavaa on  se, että kuinka tämä lihaksikkuuden ihannointi vääristää kuvaa terveellisestä kehosta. Esimerkiksi normaalista hyvinvoivasta naisen kehosta, jossa kuuluu olla rasvaa! Jossa kuuluu olla myös muotoja ihan fysiologisista syistä. Six pack ja teräksen kovat hauislihakset eivät ole niitä naiskehon luonnollisimpia ilmentymiä. Ehkä juuri siksi niitä halutaan tavoitella. Ehkä juuri siksi, koska se kertoo itsekurista, tavoitteellisuudesta, ahkeruudesta ja myös sosiaalisesta asemasta. Niillä halutaan välittää viestiä, että "Olen menestynyt, hyvinvoiva ja pidän huolen itsestäni". Nämä ovat asioita, joita haluttiin vielä muutamia vuosia sitten välittää olemalla laiha. Nyt enää sekään ei riitä. Pitää olla myös lihasta, ettei ole "Laihaläski".




Strong Is the New Skinny

Tuttu lausahdus? Joo, tältä on ollut vaikea välttyä myös. Pengoin vähän, mutta suoraan aiheesta en onnistunut löytämään artikkeleita. Mutta, onnistuin löytämään Dalhousien yliopistosta valmistuneen Amy Grahamin gradun Is Strong the New Skinny? Exploring Athletic Ideal Internalization Among Women (löytyy täältä). 

Gradun yhteenvedossa todetaan, että median välittämän atleettisen naisihanteen sisäistämisen on todettu aiheuttavan kehotyytymättömyyttä ja häiriintynyttä syömistä naisilla.  Yhteenvedossa nostetaan esiin mielenkiintoinen ja erittäin oleellinen pointti, että olisi tärkeää tutkia ja määrittää, että miten ja kuka on määrittänyt fitness lehdissä esiintyvät atleettiset ihannekehot. Pohdinnassa heitetään hienovaraisesti ilmoille kysymys, että onko siellä ollut lainkaan naisia vaikuttamassa asiaan?  Ja todetaan, että naisten kehotyytymättömyyttä pahentavia sosiokultturaalisia paineita on  haastettava sekä selvitettävä kuinka hyvin ihannekehoa käsittelevät julkaisut oikeasti edesauttavat positiivista terveyskäyttäytymistä vai pahennetaanko niillä entisestään jo iänikuista ongelmaa: tyytymättömyyttä kehoon ja sen negatiivisia seurauksia.

Fitness on lajina minulle vieras enkä voi missään nimessä väittää ymmärtäväni täysin sitä maailmaa ja mitä kaikkea hyvää  ja huonoa siihen liittyy. Enkä sitä yritä tehdäkään. Ymmärrän kuitenkin sen, että yhä nuoremmat ovat tämän villityksen myötä hakeutuneet lajin pariin ja lajin parissa häiriintyneen syömisen ja syömishäiriöiden yleisyys on huolestuttavan yleistä. Näin olen ymmärtänyt.

Netistä löytyy valtavasti treenaamiseen liittyviä tsemppauslauseita ja oma personal trainer on varmasti tavallisempaa kuin koskaan ennen.  Ystävänpäivän aikoihin pyöri alla oleva kuva paljon esimerkiksi facebookissa:




Siis ihan oikeesti! Kuvan on ehkä tarkoitus olla hauska ja tsemppaava, mutta onko se sitä todella? Salil eka, salil vika! Niin, ei kai siinä kauheasti muita kavereita oikein ennätä näkemäänkään. Paitsi sitä treenikaveria, joka ottaa peilin kautta treenikuvia treenikaverin hauiksista. Kyllä, huomaan olevani jotenkin närkästynyt tästä kuvasta ja se ehkä paistaa läpi!

Itse olen vain huomannut pohtivani näitä postauksia ja kuvia katsellessani, että onko niissä mukana ihan oikeasti ja aidosti liikunnan ilo? Osalla varmasti on, osalla ehkä ei.  Liikuntaan jää koukkuun. Sopivassa määrin liikuntaan "koukkuun" jääminen on positiivista ja tekee ihan hyvääkin. Liikunta on ihanaa ja on ihan palkitsevaa huomata kehitystä. Mutta näiden lihasporno kuvien yhteydessä sitä "koukkuun jäämistä" hehkutetaan usein niin voimakkaasti, että  väkisinkin tulee miettineeksi, että "Niin, onkohan syntynyt oikeasti riippuvuus, jolla kompensoidaan jotain muuta ongelmaa elämästä"  tai "Onko liikunnasta ja kehon muokkaamisesta tullut keino saada luotua turvallisuuden illuusio?" ajatuksella: "Vaikka maailmassa kaikki olisi ihan sekaisin, voin siitä huolimatta vaikuttaa kehoni koostumukseen ja muotoon siten, että  treenaan ja syön tietyllä tavalla". Se oikeasti luo tunteen turvallisuudesta, mutta se ei ole sitä aitoa ja oikeaa turvallisuuden tunnetta mitä ihminen silloin kaipaa ja haluaa kokea.


En tiedä. Tässä somessa pyörivässä lihaspornossa on varmasti paljon hyvää (se varmasti oikeasti tsemppaa kuvien jakajia ja niitä peukuttavia), mutta on siinä myös jotain tosi hälyttävää ja surullista. Kun seuraavan kerran postaat itse tai katselet treenauskuvia tai treenauksen tuloksia, mieti hetki, että onko kyseessä oikeasti positiivinen asia, jota on hyvä peukuttaa vai onko kyseessä sittenkin lihaspornoa, jonka avulla ihmiset haluavat positiivista huomiota keholleen, turvallisuuden illuusiolleen tai sille, että "katsokaa kuinka hyvä, aikaansaava, menestynyt ja hyvinvoiva olen". Minun tekee mieli kysyä, että miksi ihmisellä, joka on aidosti menestynyt, hyvinvoiva ja sinut itsensä kanssa, olisi tarve jakaa koko maailmalle hikisenä salilla otettu kuva hauislihaksestaan? Ehkä mä en vaan tajuu. Mut, onneks tässä maailmassa ihan kaikkee ei aina tartteekaan ;) Kivaa viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi!