HOME sweet home -kirjaimellisesti

Löysin tänään saman yllärin, jonka olen löytänyt Espanjassa asuessamme jokaisesta asunnosta, jossa olemme asuneet: 

MUN VAATTEET ON HOMEESSA!

Kyllä, siinä niitä tiploja on ihan muina miehinä. Ja näyttää sille, että kesän puskettua päälle on Dulledoff iskenyt sinne puhtaiden vaatteiden sekaan puolikäytettyjä (tai ainakin näyttää sille, että hometiplat ois ryhmittyny jotenkin vähän tahrojen tai muuten jonkin mukavan kasvualustan tuntumaan). Ensimmäisellä kerralla olin todella järkyttynyt, toisella surullinen ja nyt lähinnä huvittunut ja osaani jokseenkin alistuva. Näin vaan näköjään pääsee täällä käymään ja se nyt vaan on homman nimi. Täällä on nyt ilmat siis hieman viilentyneet ja vihdoinkin voi taas vetää vähän pidempää vaatetta niskaan. Kun niitä ei nyt olekaan moneen kuukauteen käytetty ja ne ovat olleet hyllyillä ja hengareissa ilman liikehdintää, on niihin päässyt tulemaan tällaisia ihan uudenlaista kuviota pintaan. Ehkä uusi Espanjan trendi? ;)

Jakku. Juurikin tuolla olkapäällä pidän yleensä käsilaukkua. Oikein muheva kasvualusta itiöille.

Sukkalaatikko

Suomessa tämä olisi kriisin ja hirmuisen selvittely- ja remonttirumban paikka. Suomessa en suostuisi asumaan asunnossa, jossa vaatteet pääsevät homehtumaan. Täällä asia on asia, johon vain voi todeta: tuuleta enemmän ja hommaa enemmän ilmankosteuden kerääjiä. Toki voi etsiä toisen asunnon, mutta ongelma helposti seuraa muuttajaansa.Täällä kun tuota hometta tuntuu olevan vähän joka paikassa eikä siihen niin edes reagoida. Jännää tosiaan on se, että se ei tunnu ihmisiä edes niin haittaavan. En tiedä johtuneeko se siitä, että näissä maissa tosiaan ollaan ehkä enemmän ulkoilmassa ympäri vuoden, niin ihmiset ei niin sairastu. Tai sit siinäkin alttiudessa on jokin geenihomma. 

Tällaisia antihumedad kosteuden kerääjiä kannattaa ripotella paikkoihin, joissa hometta meinaa esiintyä. Tätä mallia ja tonne ritelikön päälle laitettavia kiekkoja löytyy ihan ruokakaupasta (Mercadona).

Mä oon joskus oireillu pahastikin homeen takia. On ollu välillä ihan hirveen pitkiä poskiontelotulehduskuureja sun muuta enkä tietenkään halua samaa rumbaa uudelleen. Tämä riski oli siis tiedossa jo ihan sillä hetkellä, kun päätin muuttaa ulkomaille, koska se nyt vaan menee niin, täällä on hometta. Monissa muissakin maissa on talot homeessa. Liian moni talo ja julkinen rakennus myös Suomessa. Se on tosi kurjaa ja ikävää, mutta just nyt mä en voi asialle oikein mitään tehdä, niin sitten pitää vain oppia elämään asian ja tilanteen kanssa ja huolehtia omasta terveydestä parhaansa mukaan. Käytännössä tarkoittaen runsasta tuuletusta (siis kunnon läpivetoa asuntoon päivittäin), pesemistä (täällä vissiinkin tapana pestä homeinen alue kloritilla (lejia täällä)) ja nenäongelmaisen parhaan ystävän NENÄKANNUN ahkeraa käyttämistä. Sellasta en oo täällä nähnyt apteekeissa, mutta ihana ystäväni toi minulle kerran Suomesta sellaisen, kun aikaisempi hävisi jonkin muuton yhteydessä jonnekin.

Nenäkannu (kuva hassusti, sori. Ei suostunu kääntymään tälle alustalle) toimii niin, että laitetaan tuollainen mitallinen (tulee mukana) merisuolaa ja liuotetaan se kannulliseen lämmintä vettä. Sit vaan pää kenollaan lorotellaan molempien sieraimien läpi kerran päivässä. Sitten niistetään nessu kuivaksi vedestä ja poskiontelotulehdus on taas askeleen kauempana ;)

Jos muutat ulkomaille niin kannattaa henkisesti ja muutenkin varautua, et koti on oikeasti joskus HOME sweet home. Onneksi ne vaatteet ym. voi kuitenkin pestä ja onneksi täällä tosiaankin voi tuulettaa kunnolla joka päivä!!! Muuten ei tästä hommasta homessa tulis ehkä mitään ;D

Tuuletusrikasta päivää viilenevästä Espanjasta!

Dulledoff