Roomassa tapahtuu hassuja ja kauniita jutskia ja asioita

Siis täällä on niin kaunista ja ihanaa! Kevät on jo aistittavissa, vaikka kaikilla on vielä toppatakit, saappaat ja pipot. Ollaan tehty hurjasti töitä ja olen huomannut jotain, mitä en ehkä olisi pari vuotta sitten uskonut sanovani: analyysien tekeminen on ihanaa! Joo-o, näin on päässyt käymään. Tyttö, jonka valmistumisen tiellä oli biostatistiikan tukalaakin tukalampi tentti, pitääkin niitä juttuja nyt kivoina kavereina. Hurjaa, että musta on kuoriutunut oikeasti tyyppi, joka ihan fiiliksissä haluaa vielä tehdä ton ja ton ja ton testin, niin et toinen saa jo toppuutella :) Kiitos hyvän ohjaajan, mielenkiintoisen aiheen ja hyvän aineiston! Onneksi huomenna jatkuu ja ens kuussa Tampereen kurssilla opin vielä lisää kaikkea jännää (tai sit ahdistun, kun tajuan etten oikeasti tajua menetelmästä mitään...)Mut kaikkia ei ehkä nää analyysit sytytä niin paljon ku mua nyt, joten palataan Rooman kaduille.

Pääsin kurkkimaan Rooman elämää pikkukujille ja sain yksityisen "turistikierroksen" ilman turisteja. Ilman väenpaljoutta, ilman jonottamista. Super ihanaa! Siis paras tapa (mun mielestä) nähdä uusi kaupunki on kulkea paikallisen kanssa tai eksyä! Muuten voi jäädä tuntematta se kaupungin "normi" fiilis. Nyt näin nähtävyyksiä ehkä sellaisista näkökulmista, joista suurin osa niitä ei välttämättä näe. Pieniä paikallisia putiikkeja ja pieniä, todella tunnelmallisia kirkkoja, joihin ei ehkä tulisi mentyä ellei joku neuvoisi tai veisi. Tai isoissa kirkoissa mielenkiintoisia kohtia, joihin et muuten ehkä kiinnittäisi huomiota, ellei joku vinkkaisi.

Tiesittekö, että näin lähelle pääsee Colosseumia ilman vieressä huutavaa ja tuuppivaa turistiryhmää!

Mulla on rajallisen tilan vuoksi mukana vain puhelimen kamera. Joissain kuvissa on ehkä siitä syystä vähän huono valoitusmeininki, mut toivottavasti kuvat antais pientä kuvaa mun kierroksesta :)