Melkein pari viikkoa blogia pitäneenä täytyy sanoa, että
tämä on ollut ihan tosi kivaa :D Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille! On ollut ilo seurata, että jotkut minun juttuja lukevatkin. Tässä
tullut mietittyä juurikin, että mihin suuntaan haluan blogiani rakentaa ja
millaisiin juttuihin keskittyä. Koska kaipaan vapaampaa kirjoittamista ravitsemukseen,
syömiseen, laihduttamiseen, painonhallintaan ja syömisongelma-asioihin, tulen
kirjoittamaan niistä ja niihin vaikuttavista asioista. Ja niihinhän vaikuttaa
vaikka kuinka monet asiat! Huomaankin, että ideoita vaan pukkaa ja lista
aiheista vaan pitenee! Niistä on sitten hyvä aina ottaa sillä hetkellä puhutteleva
aihe ja alkaa naputtaa. Nyt olen kirjoittanut aika vapaamuotoisesti, mutta
aikeenani on kirjoittaa myös mielenkiintoisista tutkimuksista ja pohtia niitä
sekä käydä teidän kanssa (toivon, että osallistutte :) ) keskustelua niistä
aiheista. Otan mielelläni myös aihe- tai juttuehdotuksia vastaan!
Muutaman vieraskynän olen jo saanut houkuteltua
kirjoittamaan ja yhden jo julkaissutkin. Kiitos vielä Jani! Kun kanssaihmisillä
on asiantuntijuutta ja intohimoa omaan tekemiseen, on sitä ilo seurata ja jakaa
sitä fiilistä, tietoa ja taitoa eteenpäin.
Kun pohdiskelin tätä blogini suuntaa ja meininkiä ystäväni
kanssa, niin hän sanoi minulle tosi ihanasti, että "Ulla, tämä ei ole strategiapeli,
tämä on räiskimispeli!". Ja tällä periaatteella taidan tätä "peliä"
pelatakin, vaikkakin ilman kovia panoksia ja kuolonuhreja, toivottavasti!
:D Eli aion kirjoittaa asioista, joista inspiroidun ja haluan kirjoittaa sekä niistä asioista, mistä haluan muistoja talteen tältä ajalta elämästä. Eli
kaikenlaista maan ja taivaan väliltä on luvassa, kuten elämässäkin.
Elelen jänniä aikoja ja kevään aikana tiedossa on muutto ihanaan uuteen kotiin ja mulla on tiedossa muutama
reissu, joista olen ajatellut tänne kirjoittaa. Menen nyt helmikuun lopussa
käymään jo kolmannen kerran vuoden sisällä Roomaan työmatkalle. Jospa tällä
kertaa ennättäisin näkemään jotain muutakin kuin taksin ikkunasta
vilisevät maisemat. Jos en, niin voin
kirjoittaa miltä tuntuu tehdä monta päivää erittäin intensiivisesti analyysejä
ja kirjoittaa... se ei ehkä ole niin mielenkiintoista luettavaa teille kuin
mitä ehkä itse Roomalla voi olla tarjottavanaan jutun aiheeksi ;) Maaliskuussa
pääsen reissaamaan Atlantin tuolle puolen, kun New Yorkissa on kansainvälinen
syömishäiriökonferenssi, jossa minullakin on suullinen esitys. Ensimmäinen englanninkielinen
suullinen esitys tutkijanurallani. Jännää! Lisäksi aikomus on tehdä vähän
sisämaanmatkailua täällä Espanjassa viinitilalle ja muuallekin, joten niistäkin
olen ajatellut jotain tänne kirjoittaa.
Uuden kotimme asuinaluetta. |
Minä olen päättänyt räiskiä, joten räiskikää tekin!
Heitelkää juttuehdotuksia ja kommentteja!
Aurinkoista ja iloista kevään odotusta! :D
Dulledoff
Jipii ja hui tuo Ameriikan reissu esityksineen! Sehan onkin jo ihan kohta. Kerro valilla valiaika tietoja miten sen esityksen tekeminen sujuu!
VastaaPoista-Kirsi
Juu, tää on niin jännää! Oon päässäni tehny sen esityksen jo ehkä viidesti, mut ohjaaja on viisaasti mua toppuutellut ja kehoittanut olla stressaamatta :D on ne muutkin siitä selvinneet, niin jospa minäkin! ehkä! mut aika kiva jännitys ja kutkutus! tuntee ainakin olevansa elossa :D
PoistaMahtavalle kuulostaa nuo sinun reissailut :)
VastaaPoistaMulla ois itellä mielessä tällä hetkellä semmonen dilemma, kun "lapset ja herkut". Erittäin nopea ja helppo aihe varmasti blogattavaksi ;)
Kiitos Sussu ehdotuksesta! Joo, tosi helppo ja näppärä... ;) laitan korvan taa ja lisään listaan. Voisin jossain vaiheessa vähän penkoa. On oikeasti ihan SUPER mielenkiintoinen ja olen tätä monesti pohtinutkin. Neutraalin ruokasuhteen luominen ylipäätään ei ole ihan yksioikoista saatika suht neutraalin suhteen luominen herkkuihin, joita lapset luonnostaan "himoitsevat" (ihmisen elinjäämisen kannalta ollut edullisempaa suosia sokerisia ja rasvaisia ruokia, joten mieltymys niihin on jo hyvin pienenä), on haastavaa. Vanhempien oma suhtautuminen herkkuihin ja kuinka niitä käytetään palkitsemisen välineenä ym. vaikuttaa varmasti oleellisesti asiaan + vielä erilaisten lasten erilaiset temperamentit ja erilaiset mielihyvän vasteet, joita ruoka ja erityisesti herkut saavat aikaan on aikamoinen yhtälö :O omakohtaista kokemusta ei tästä asiasta ole, mut voin kuvitella, et käytännön tilanteissa voi olla aika haastavaa! Varsinkin erikoisruokavaliolla oleville lapsille voi olla tosi haastavaa se kun vanhemmilla on usein huoli lapsen kasvamisesta ja riitävästä syömisestä, niin väsyneenä on helpompi vain antaa sitä mitä lapsi nyt suostuu syömään... moniulotteista! Mut joo, palataan tähän jossain vaiheessa kunnolla :D
PoistaKuulostaa kyllä hienolta sun reissut, ja kaikki muukin! Myönnän että hitusen kateellisena katselen kuvaa uudelta asuinalueeltasi, kun omasta ikkunasta aukeaa kuralla kuorrutettu räntäinen maisema Turtolan golf-kentälle.
VastaaPoistaTyöni puolesta (ja omasta mielenkiinnostakin) kaipailen kirjoitusta fitness-ruokavalioista. Saan tosi paljon kysymyksiä lajiin liittyen töissä, ja on hirmu hankala sanoa mitään, kun en haluaisi demonisoida turhaan, mutta koko harrastus kuulostaa omasta näkökulmastani kovin riskaabelilta.
Palailen sun Facebook-viestiin ja muutenkin :) Iloista päivää, ja hyvää ystävänpäivääkin, ei vain sen aattoa ;)